Euroopassa salibandy on vakiinnuttanut asemansa erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös Keski- ja Itä-Euroopassa kasvu on ollut nopeaa. Ruotsi, Sveitsi, Tšekki ja Suomi ovat vahvimmat salibandymaat, mutta Latvia, Slovakia ja Norja kehittyvät jatkuvasti. Euroopassa salibandy tunnetaan kilpaluonteestaan, ja monet kansalliset liigat ovat hyvin järjestettyjä ja taktisesti korkeatasoisia. Kansainvälisissä otteluissa eurooppalainen pelityyli erottuu – siinä yhdistyvät teknisyys, pelinopeus ja taktinen kurinalaisuus. Eurooppalaisten seurojen välinen Champions Cup on tärkeä näyttämö, jossa huiput kohtaavat. Pelaajavaihto maiden välillä rikastuttaa lajia ja tuo uusia ulottuvuuksia valmennukseen. Kasvava yleisöpohja ja paremmat tuotannot tekevät otteluista kiinnostavia myös vedonlyöjille. Uudet vedonlyöntisivut tarjoavat yhä useammin kohteita eurooppalaisiin salibandyotteluihin, mikä kertoo lajin kaupallisesta kehityksestä ja sen kyvystä houkutella uusia yleisöjä.
Aasiassa salibandy on vielä suhteellisen uusi laji, mutta kasvu on ollut vaikuttavaa. Japani, Singapore ja Thaimaa ovat ottaneet suuren harppauksen lajin edistämisessä, ja mukana on myös Kiina ja Intia, joissa rakennetaan parhaillaan valmennusjärjestelmiä ja liittotoimintaa. Suuri osa kehityksestä on lähtenyt liikkeelle koululiikunnan ja nuorisotoiminnan kautta – laji on nopea, selkeä ja sopii hyvin sisätiloihin, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon tiiviisti asutuilla alueilla. Kansainvälinen Salibandyliitto tukee kehitystä muun muassa koulutusten ja turnausten avulla. Aasian Cup ja muut alueelliset tapahtumat houkuttelevat vuosi vuodelta enemmän joukkueita. Monet suomalaiset valmentajat ovat mukana kehitysprojekteissa. Samalla kiinnostus lajiin näkyy myös digitaalisen pelaajakulttuurin kautta – esimerkiksi parhaat nettikasino bonukset -sivustot ovat alkaneet sisällyttää salibandya erikoistarjouksiin kansainvälisten turnausten aikaan, mikä kertoo kasvavasta globaalista läsnäolosta.
Salibandyn MM-kisat ovat lajin ehdoton kohokohta. Ne järjestetään kahden vuoden välein sekä miehille että naisille, ja kisojen taso nousee jatkuvasti. Turnaukset kokoavat kymmeniä maita eri puolilta maailmaa – mukana on sekä vakiintuneita huippumaita että nousevia haastajia. Kisat tarjoavat näyttämön, jossa pelin kehitys, taktinen kypsyys ja fyysinen valmius punnitaan korkeimmalla tasolla. Erityisesti finaaliottelut, joissa Suomi, Ruotsi tai Sveitsi ovat usein mukana, keräävät miljoonia katsojia suoratoistojen kautta. MM-kisat eivät ole vain urheilutapahtumia – ne toimivat myös välineenä lajin levittämisessä ja arvostuksen nostamisessa. Medianäkyvyys on avainasemassa, ja kisojen yhteydessä järjestetään myös valmennusseminaareja ja kehitystyöpajoja. Turnaukset ovat myös mainio mahdollisuus kumppanuuksille ja markkinoinnille. Yhä useammin turnauksiin liittyy myös kampanjoita, jotka linkittävät lajin vetovoiman kaupallisiin alustoihin, kuten uudet vedonlyöntisivut, jotka tarjoavat tarkkaan analysoituja kohteita kisojen aikana.
Salibandyn kansainvälinen kehitys nojaa vahvasti yhteistyöhön – niin liittojen, valmentajien kuin seurojen välillä. Yhteisiä koulutuksia, valmennusklinikoita ja seuravaihtoja järjestetään yhä enemmän, jotta lajia voidaan kehittää tasapainoisesti ympäri maailmaa. Tämä ei kuitenkaan ole haasteetonta. Monissa uusissa maissa resurssit, harrastajapohja ja olosuhteet ovat vielä kehittymättömiä. Tuen ja tiedon jakaminen on avainasemassa. Toisaalta teknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia: pelianalytiikka, live-striimit ja sosiaalinen media auttavat jakamaan osaamista ja nostamaan näkyvyyttä. Kansainvälinen Salibandyliitto tähtää siihen, että laji nousisi tulevaisuudessa olympiaohjelmaan. Se vaatii laajempaa maailmanlaajuista kattavuutta ja vahvempia rakenteita. Haasteista huolimatta suunta on oikea. Salibandyllä on kaikki edellytykset kasvaa aidosti globaaliksi lajiksi, joka yhdistää eri kulttuureja – kentällä ja sen ulkopuolella.